lauantai, 6. tammikuu 2018

Kesäsuunnitelmia...

Mies heitti lennosta, että mentäiskö kesällä Hammerfestiin Norjaan. Jaaha... Joo... Mikäs siinä! Nyt sitten istun viinilasin ja Excelin kanssa, katselen joulukuusta ja mietin kesää. Tällä hetkellä reittisuunnitelma näyttäisi tältä:

koti Oulu 556 km
Oulu Muonio 393 km
Muonio Hammerfest 424 km
Hammerfest Karigasniemi 234 km
Karigasniemi Utsjoki 102 km
Utsjoki Saariselkä 195 km
Saariselkä Rovaniemi 257 km
Rovaniemi Kuusamo 191 km
Kuusamo Kuhmo 258 km
Kuhmo Outokumpu 196 km
Outokumpu Savonlinna 132 km
Savonlinna koti 156 km

Reitin ongelma? Se on liian pitkä! Vie aikaa neljä viikkoa, meillä on käytettävissä vain kolme. Mutta tämähän olikin se ensimmäinen suunnitelma... Tästä alkaa rustaaminen, mitä oikeasti halutaan nähdä ja kokea. Pudotin jo Kuopion pois listalta, ajettiin viime kesänä sukkana Ouluun, eiköhän tehdä se sama nytkin. Ja Rovaniemi sekä Outokumpu on jo koettu viime kesänä, ei ole niin nuukaa niihin päästä tänä vuonna. Mutta lapset kävisivät mielellään uudelleen, siksi nekin on tuonne listattu, kun niin sopivasti sattuvat kuvioon. Savonlinnastakin voidaan tinkiä, sinne voi mennä vaikka viikonlopun viettoon.

Tästä se lähtee!

 

tiistai, 2. tammikuu 2018

Uusi vaunu meille?

Rakastan asuntovaunuamme. Tehdään se nyt heti selväksi. Se on meille juuri sopiva, niillä parilla pienellä miinuksella joista suurin on liian pieni jääkaappi. Mutta mutta... Ihmeellisesti löysin itseni viikonloppuna tietokoneelta, nettikaravaanin sivuilta katselemassa "uusia" (eli käytettyjä) vaunuja ja autoja! Mietin nimittäin, pitäisikö vaihtaa pienempään. Nyt näyttää pahasti siltä, että olen ensi kesänä reissussa yksin lasten kanssa, miehen ja minun lomat eivät osu kohdakkain. Ja tuo yli 9m pitkä vaunu on vähän hankala yksin käsitellä, lähinnä leiriydyttäessä. Joten mieleen on hiipinut ajatus, pitäisikö se vaihtaa pienempään?

Juuri nyt meille riittäisi pienempi vaunu, missä olisi leveä parisänky. Toinen muksu haluaa nukkua sohvalla, toinen tulee vanhempien väliin. Näin menisi varmaan vielä ensi kesä. Ja lapsista on ihan maailman parasta, jos molemmat pääsevät äidin viereen isoon sänkyyn isän ollessa reissussa! Joten: jos olemme kolmestaan liikkeellä, meille riittää yksi sänky. Ja jos olemme neljästään, meille riittää parisänky ja yksi lisäsänky. Eli mahdollisuus lyhentää vaunua parilla metrillä. Ja minua polttelee kovasti asuntoauto. Se pieni, retkiautoksi sopiva. Ei vain ole varaa pitää asuntoautoa ja vaunua. Eli pienempi vaunu olisi ratkaisu? Nyt pitäisi sitten vain enää tietää, millainen vaunu olisi hyvä... Pahus, joutuuko tässä käymään Helsingin messut, vaikka etukäteen päätin ettei? Pitänee hakea sieltä vinkkejä.

keskiviikko, 4. lokakuu 2017

Caravan-messuilla

Vähän jälkijunassa tulee päivitys, on ollut muita kiireitä. Piipahdimme koko perheen voimin yhdessä kesän vakipaikoista, eli Lahden Caravan-messuilla 16.9.2017. Taas on nähty paljon ja kaikkea, mutta jotain jäätiin kaipaamaankin. Messut itsessään ovat aina kiva tapahtuma, niin nytkin. Mutta minun pettymyksekseni tänä vuonna "sälän" myyjiä oli liikkeellä vähemmän ja pienemmällä varastolla kuin ennen. Ja kerrankin kun minulla oli lista, mitä kaikkea pitää ostaa vaunuun! Loppujen lopuksi en ostanut mitään... 

Tässä muutama messuilla meihin vaikutuksen tehnyt vaunu ja auto esittelyssä!

Ensimmäisenä Kaben Safir GLE KS (kuvat kabe.se)

kabe1.jpgkabe.jpg

Tämä vaunu voisi olla meidän seuraava vaunumme, jos haluamme lyhyemmän vaunun. Pohja oli näppärä ja tuntui tilavalta, vaikka pituudesta nykyiseen vaunuun verrattuna lähti metrin verran. Tosin vaunu on yksiakselinen, joten se on miinusta, mutta ehkä senkin kanssa oppisi elämään. Minulle tärkeä kriteeri on, että kokki mahtuu touhuamaan keittiössä ja muut mahtuvat silti kulkemaan ohi. Eli vastakkain olevat sohvaryhmä ja keittiö on ehdoton nono. Ihan kiva vaunu kokonaisuutena! Hinta vaan reippaasti yli meidän budjettimme (jota tosin ei ole, mutta jos olisi), eli messuilla esitelty vaunu oli alkaen 46.850 €. Mukavuuspaketti ja king size-leveys nostivat hinnan 49.084 euroon.

Todellinen luksusvaunu oli Adrian Alpina 903HT. (kuvat Adria ja nettikaravaani)

adria2.jpg adria1.jpg

Kyllä oli vaunulla pituutta ja kokoa! Huh huh. Nyt jopa me totesimme, että tämä vaunu on suunniteltu seisomaan paikallaan kausipaikalla jossain järven rannalla. Ihan heti ei tekisi mieli lähteä liikenteeseen yli 11 metrisen vaunun kanssa! Toki sisätilat olivat hulppeat, mutta ei meidän vaunu, me kun tahdomme liikkua aktiivisesti. Ja tietty myös tämä oli sen olemattoman budjettimme yli, 51.080€. Keittiö vaunun keulassa oli kiva.

Hieman yllättäen omaksi suosikseni nousi Sunlightin T58 asuntoauto. Pieni kuin mikä, mutta ah niin ihanan kompakti! (kuvat Sunlight)

sl_t66-aussen_front_logo-neu.jpg

t-58-mocca.jpg

Tämä olisi minun oma unelma-autoni, jolla voisin kulkea pitkät työmatkat ja tarvittaessa yöpyä firman pihassa. Tällä voisi lähteä lasten kanssa päiväretkille (joita me harrastamme hämmästyttävän paljon), ja kaikki tarpeellinen kulkisi mukana. Jos olisi budjetti joka antaisi myöden, niin tämä auto muuttaisi minulle välittömästi hintaan n. 55.000€. Olen in love. Olen aina pitänyt Sunlightin autoista, ja pitkään etsimme meillekin vaunun sijasta Sunlightin A72 autoa käytettynä. Vuan ei löytynt, joten tuli tuo vaunu (joka on huomattavan paljon edullisempi vaihtoehto).

Lahdessa yllätyksen tarjosi ravintolamaailma. Yritimme ensin Mamma Mariaan, mutta siellä ei ollut tilaa ilman varausta. Joten seuraava kohde. En muista nimeä, osoittautui lounaspaikaksi. Seuraava kohde Rosso. Jota ei enää ollut. Hetken hämmennys, ja suuntasimme Martinaan. Homma ei mennyt ihan putkeen väsyneiden ja nälkäisten lasten kanssa, ravintolan puolelta kaikki kyllä ok, mitä nyt ruuan saaminen kesti tolkuttoman kauan (lähes tunti tilauksesta). Se oli kertakaikkiaan lapsille liikaa, joten emme ehkä olleet ne ravintolan hiljaisimmat ja rauhallisimmat asiakkaat. Mutta hyvä ruoka, parempi mieli, ja kotimatka saattoi alkaa! Lahden pysäköinninvalvonta halusi muistaa meitä 60 euron suuruisella parkkisakolla. Mies on vasta vaihtanut autoa, ja oli vahingossa laittanut EasyParkin vanhalle autolle. Joten tulipa nyt sitten maksettua sekä parkkimaksu että parkkisakko. Great. Reissu oli kuitenkin kokonaisuudessaan kiva, ja ensi vuonna mennään taas uudelleen!

 

 

torstai, 14. syyskuu 2017

Kotka 18.-20.8.2017

Kesän viimeinen vaunumatka tehtiin Kotkan Santalahteen. Tämä paikka oli meille uusi tuttavuus, mutta tuttavien kovasti kehuma. Ja ihan kivaksi se osoittautui! Alue oli siisti ja hyvin hoidettu, huoltotilat hyvät. Miinusta saunan sijainnista, oli aika kaukana varsinaisesta alueesta. Lasten oli täällä hyvä harjoitella potkulautailua, olimme poikkeuksellisesti jättäneet pyörät kotiin. Ja vaikka reissukohde valittiin sääennusteen perusteella, emme kuitenkaan säilyneet ihan kuivina. Vettä tuli ja välillä myös ukkonen riehui. 

Aikaa vietimme vaunulla, leirintäalueen leikkipaikalla lasten kanssa, saunomalla, uimalla ja kiertelemällä Kotkan keskustaa. Kävimme kauppakeskus Pasaatissa, Maretariumissa ja Sapokassa. Pettymyksen meille tuottivat paikalliset ravintolat, jotka sunnuntaisin avasivat ovensa vasta klo 12 tai myöhemmin (jos eivät olleet kiinni). Niinpä koukkasimme kaupan kautta vaunulle kokkaamaan lounaan. Sapokka on hieno ja näkemisen arvoinen, Maretarium ehkä hienoinen pettymys. En oikein tiedä, mitä me odotimme, mutta jotenkin tuntui, että emme saaneet ihan kaikkea sitä mitä ehkä halusimme. Kohde on aika pieni, ja lapsia kalat eivät jaksaneet kovin pitkään kiinnostaa. Onpahan nyt käyty. Vellamo jätettiin suosiolla välistä. 

Tänne voisi mennä toistekin, hyvässä seurassa ja paremmilla ilmoilla! Mies innoistui aivan leirintäalueen vieressä sijaitsevasta golfkentästä ja sovimmekin, että tehdään joku kerta golf-reissu sopivassa seurassa. Isännät golfaa, emännät nauttii lastenhoitovuorosta. Tai jotain. =)

torstai, 14. syyskuu 2017

Ukko-Pekan kyydissä 13.8.2017

Keksimme aamulla, että voisimme hypätä höyryveturin matkaan kun sen aikataulut niin sopivasti osuivat kohdalle. Suunta siis Lappeenrannan rautatieasemalle, josta Ukko-Pekka lähtisi aikataulun mukaan vähän yli 11. Vaan eipä näkynyt, ei kuulunut... Edellispäivän ukkosmyrsky oli sotkenut rataliikenteen, ja se sotki myös museojunan kulun. Tunnin odottelun jälkeen luovutimme ja lähdimme viereiseen Mäkkäriin syömään, koska kaikilla oli nälkä. Ruokailun jälkeen koukattiin rautatieaseman kautta katsomassa, mikä tilanne. Ja kuinka ollakaan, Ukko-Pekka puhalsi juuri laituriin! Äkkiä auto parkkiin ja juostiin junan kyytiin. Perhelippu LPR-Pulsa maksoi 50€, pelkkä meno. 

Olimme suunnitelleet, että Pulsassa käymme kahvilla, ja sieltä tullaan sitten kimppataksilla tuttujen kanssa kotiin. Mutta junan meno oli niin töksähtelevää ja hidasta, että Pulsaan saavuttiin lopulta kaksi tuntia aikataulusta jäljessä. Siinä kohtaa alkoi lapsiperheellä taas hermoja kiristää, ja kun kuulimme kahvilan jonotusaikojen olevan 20-30 minuuttia, päätimme tilata samantien taksin kotimatkaa varten. Jäi siis kahvit juomatta ja Pulsan upea asema näkemättä, eikä höyryveturistakaan ehditty nähdä oikein mitään. Se kun ei seisonut Lappeenrannan asemalla yhtään, eikä myöskään Pulsassa vaikka sen piti pysähtyä siinä joksikin aikaa. Itse juna oli upea, ja matka hieno kokemus. Mutta oikeampi tapa reissata olisi ollut ottaa eväät mukaan, ostaa meno-paluu-lippu LPR-Vainikkala-LPR, ja retkeillä junalla koko päivä. Voi kökkö.

ARVIOINTI:

Ukko-Pekka

Eipä lisättävää yllä mainittuun.

Studio_20160811_133507.jpg

kuva: http://hoyryveturimatkat1009.fi/tietoa-hoyryjunakalustosta/ukko-pekka-hr1-1009